keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

J. S. Meresmaa: Mifongin perintö (Mifonki-sarja #1)


Meresmaa, J. S. : Mifongin perintö
Karisto, 2012. 470 s.

Lukaisin tuossa jokin aika sitten J. S. Meresmaan kolmen pienoisromaanin yhteisniteen Keskilinnan ritarit. Siitä jäi kytemään halu lukea hänen muutakin tuotantoaan, ja nyt sain vihdoinkin luettua Mifonki-sarjan ensimmäisen osan, Mifongin Perinnön. Tykkäsin tästäkin! Taas yksi kirjasarja aloitettu, vaikken ole aiemmistakaan saanut läheskään kaikkia luettua, mutta oh well. Pikaisen googletuksen perusteella tästä on julkaistu viisi osaa ja kuudes osa ilmestyy syksyllä 2017.

Tapahtumat lähtevät liikkeelle siitä, kun sudhaerilainen Dante Rondestani lähtee metsästämään yhtä neljästä tunnetusta Keisarin kirjasta, jonka olinpaikasta veli Arran oli saanut vihiä. Dante matkustaa Merontesiin mustan puumansa Reun kanssa ja onnistuu sotkemaan itsensä maan kuningasperheen asioihin pelastamalla prinsessa Ardiksen hukkumiselta. Ardis on luvattu eräälle kuninkaalle vaimoksi, mutta se ei estä kipinöitä syttymästä parin välille. Tästä alkaa seikkailutarina, joka vie lukijan eripuolille kirjan keskiaikaista fantasiamaailmaa. Välillä ollaan merillä ja pakomatkalla, välillä vankityrmissä... Kaiken keskiössä - kielletyn rakkauden ohella - on Keisarin kirjat, joita metsästää muutama muukin taho Arranin ja Danten lisäksi, sekä salaperäinen ikivanha myytti marmoosiinikansasta, Mifongeista ja verenperinnöstä.

Pidän paljon Meresmaan kirjoitustyylistä, joka luo mukavan ja lämpimän tunnelman kirjaan, sisältäen kuitenkin tarpeeksi särmää minun makuuni. Kerronta muistuttaa minua vähän Anu Holopaisen fantasiakirjoista, seisoen kuitenkin tukevasti omilla jaloillaan. Henkilöhahmot herättävät kiinnostuksen, ja etenkin Ardis kasvaa ja kokee kirjan aikana paljonkin. Danten ja Ardisin rakkaustarina lähtee kehittymään mielenkiintoiseen suuntaan, vaikka esteitä tuntuu löytyvän joka nurkan takaa.

Tämä oli kivan nopealukuinen kirja: on seikkailua ja tapahtumaa toisensa perään, eikä juonittelua tai vauhtia ja vaarallisia tilanteita jää puuttumaan. Juoni noudattaa melko perinteistä kaavaa: arvoitus aukeaa hetki hetkeltä, tapahtumat riepottelevat ihmisiä erilleen toisistaan ja kaikki kulminoituu loppuhuipennukseen. Juoni oli paikoin ennalta-arvattava, mutta se ei haitannut lukukokemusta liikaa. Aion lukea seuraavankin osan jossain vaiheessa, kunhan saan tätä lainattujen kirjojen pinoa madallettua...

Kirja sopii varmasti sekä nuorille että aikuisille. Ehkä tämä on sitä paljon puhuttua nuorten aikuisten kirjallisuutta, jota minä en ole paljoakaan vielä tutkinut, mutta siltä suunnalta on putkahdellut paljon kiinnostavia kirjoja. Luulen, että tästä saattaisivat nauttia sellaisetkin lukijat, joka eivät normaalisti fantasiakirjaan tarttuisi. Etenkin jos historiallinen seikkailuromaani yhtään kiinnostaa!

Ps. Huomasin vasta tätä kirjoittaessa, että olen lukenut päähenkilön nimen väärin koko ajan, se onkin Ardis eikä Adris. 🙈


2 kommenttia:

  1. Meresmaan kirjat kiinnostaa. Vieläkään en oo vaan saanu tartuttua niihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen! Mullakin kesti jonkun aikaa tarttua näihin, mutta ei ole kaduttanut. :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...